Kissavauvojan homeopatialla

Olin mielestäni varannut kaikki tykötarpeet synnytyshuoneeseen ja vietin jo 3 yötä valvoen, kun naaras kynsi ovea niin ajattelin ei kait se tänäänkään synnytä. Aiemmat raskaudet olivat kestäneet 67 vrk, joten tuskin se nytkään aiemmin synnyttää oli 64 vrk. Kello 02.30 luovutin ja päästin emon vaeltamaan vapaasti huushollissani, sitten aamulla 16.3. heräsin vikinään (64 vrk). Sukkalaatikkoon oli syntynyt 3 pentua, joista yksi oli eloton.  Miksi en pysynyt hereillä!
 Kiiruulla kiikutin pennut istukkoineen synnytyshuoneeseen pesään ja aloin nirhiä napanuoria poikki.  Yritin elvyttää elotonta urospentua useamman kerran , hieromalla, puhaltamalla, heijaamalla ja painelemalla sydäntä, mutta mikään ei tuonut pikkuveikkaa takaisin. Joten oli hyväksyttävä luonnon valinta. Tarjosin vielä emolle pentua, se lipasi sitä kerran navasta kuin hyvästiksi eikä uhrannut sille sen enempää aikaa, joten luotan emon vaistoon ja aloin itsekin uhrata aikaani  enää vain eläville pennuille. Itku sydämessä hinkkasin muita  pentuja kuivaksi.
 Emo oli vuotanut aika tavalla verta, joten annoin sille Arnicaa C 200 annoksen ja verenvuoto, tihutus, loppui kuin seinään. Uusin annoksen vielä seuraavana päivänä varmistaen että mahdollinen tulehdus pysyisi poissa.. Sipaisin NutriPlus geeliä lautaaselle pötkön ja emo lipoi halukkaasti sen, sen jälkeen se joi pitkään vettä ja asettui pentujen luo. Minä jatkoin pentukopan alusen vaihdolla ja siistin paikkoja..
Emo oli todella levoton ja varmasti se aisti myös minun paniikin, joten se ei päästänyt minua silmistään ja seurasi minua jos lähdin huoneesta, jättäen pennut siis oman onnensa nojaan. Pulsatilla M sain emon kiintymään pentuihin ja päästämään minusta irti. Tarvittiin vielä muutama annos homeopaattista  maitoainetta saamaan maidon tulo kunnolla käyntiin.
Nyt on kulunut 3 vuorokautta ja emo imetys sujuu mallikkaasti ja pennut lisäävät painoaan. Ulkopuoliset ovat sanoneet emon nähtyään ettei mistään huomaa että se olisi synnyttänyt, kepeästi hyppelee ja kulkee häntä pystyssä tervehtimässä huushollin muita kissoja niin kolleja kuin naarastakin.  - Mihin sitä joutuisikaan ilman homeopatiaa, se on kuin vakuutus taskussa: tuki ja turva hädässä.