Hyviä uutisia niille lemmikinomistajille, joiden eläinystävällä on todettu munuaisen vajaatoiminta. Homeopatialla saadaan vajaatoimintaa hidastettua ja lopulta pysäytettyä , ja jopa BUN, krea, urea jne. arvoja laskettua alaspäin. Lemmikistä tulee taas oma itsensä, se piristyy ja alkaa syömään paremmin, koska huono-olo (esim. uremian vuoksi) loppuu. Tällä hetkelläkin minulla on useita kissa/koira potilaita hoidon piirissä. Hoito on usein koko eliniän pituista. Alkuun tarvitaan muutamia käyntejä ja pian omistaja oppii itse hoitamaan lemmikkiänsä homeopaattisten hoito-ohjeiden avulla, jolloin homeopaatilla käyntimäärä supistuu kerran vuoteen. Verikokeet otetaan aina eläinlääkärin toimesta kontrolloidaksemme homeopaattisen hoidon kulun. Parasta on aloittaa homeopaattinen hoito heti kun krea yms. arvot ovat menneet yli normaalilukeman, silloin voidaan pysäyttää eteneminen nopeammin. Usein potilaani krea arvot ovat yli 450 ennen kuin hakeutuvat hoitooni, mutta siltikin taudin eteneminen on saatu hidastettua ja käännettyä voiton puolelle ja arvot laskemaan. Kaikki perustuu pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen sillä mitään hokkuspokkus keinoja ei ole olemassakaan.
Tällä hetkellä vanhin vajaatoimintapotilaani on jo 19 vuotta ja voi ikäänsä nähden hyvin, muistan aina sen miten vakavalta tasolta lähdettiin hoitamaan vajaatoimintaa jo vuosia sitten, vaikka ennuste eläinlääkärin mukaan oli huono. Nyt vanha herra viettää auvoisia päiviä suloisessa ja rakastavassa kodissaan.
Muistettavaa on, että vajaatoimitoihin voi liittyä seurannaissairauksia, kuten sydämen vajaatoimintaa. Tällöin homeopatialla puututtaan myös tähän ongelmaan. Homeopatialla hoidetaan aina eläintä kokonaisuutena, ei vain yksittäistä elintä. Pelkän yksittäisen elimen hoito olisi palliatiivista, eikä tällainen hoito saisi eläintä voimaan paremmin. Potilaan kannalta ja oman käytäntöni kannalta on ensiarvoisen tärkeää käydä saamassa diagnoosi eläinlääkäriltä ja otattaa tarvittavat verikokeet sekä kontrollikokeet. Myös ruokavaliolla, varsinkin jo pitkälle menneissä tapauksissa, on merkitystä paremman ennusteen kannalta.
Virtasakivet voivat koitua ongelmaksi lemmikillemme. Virtsakiviin vaikuttaa taipumus kiviin, toistuvat virtsatietulehdukset (bakteerit nostavat virtsan pH- arvoa), liian emäksinen virtsa (struviittikiteet), mutta myös vääränlainen ruokavalio ja niukka juominen. Varsinkin liiallinen kuivaruuan käyttö ja varhaiskastraatio (kissat) suurentavat riskiä.
Homeopatialla voidaan hoitaa (liuottaa, murentaa) virtsakiviä. Yleisimmät kivityypit ovat struviittikivet ja oksalaattikivet, harvinaisempia ovat uraattikivet. Kokemukseni mukaan myös lemmikeiltä, joilta on toistuvasti leikattu virtsakivet pois, voidaan pienet kivet liuottaa homeopatialla niin ettei leikkausta tarvita. Onneksi siis on homeopatia, eihän virtsakiviä voi samalta yksilöltä loputtomiin leikellä pois. Suuret kivet on aina kirurgisesti poistettava. Tärkeää on poiston jälkeen hoitaa eläintä rakenteellisesti (homeopaattinen lääke), ettei vaiva enää uusisi ja huolehtia riittävästä veden saannista ja välttää ruokana kuivanappuloita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti